Otsonaattori toimii hyödyntämällä sähköistä purkausta hajottaakseen happimolekyylejä (O₂) yksittäisiksi happiatomeiksi, jotka sitten yhdistyvät muihin happimolekyyleihin muodostaen otsonia (O₃).
Tuon prosessin avulla saadaan poistettua mm. tupakanhaju autosta, talosta jne., koska otsoni reagoi orgaanisten yhdisteiden ja hajumolekyylien kanssa hajottaen kemiallisesti epämiellyttävät hajut.
Otsonaattoreita käytetään myös homeen, lemmikkien hajujen ja tunkkaisten asuntojen raitistamiseen. Otsonaattoreja on saatavilla pienistä käsikäyttöisistä malleista aina suuriin teollisiin laitteisiin, jotka voivat tuottaa satoja grammoja otsonia tunnissa.
Lue myös: Paras otsonaattori | Vertailussa 5 parasta
Otsonaattorin toiminta
Otsonaattori voi toimia sähkön avulla eli ns. koronapurkauksilla, UV-valolla tai kylmäplasman avulla. Suurin osa markkinoilla olevista otsonaattoreista toimii sähköllä.
Otsonaattorin toiminta perustuu fysikaaliseen ilmiöön, jossa tavallinen happi (O₂) muutetaan otsoniksi (O₃). Tämä tapahtuu, kun laite käyttää sähköistä purkausta happimolekyylien pilkkomiseen. Koska happimolekyylejä todellakin hajotetaan, samassa tilassa ei saa olla ihmisiä, eläimiä ja jopa kasvitkin on syytä viedä pois.
Kun happimolekyyli (O₂) altistuu tälle energialle, se jakautuu kahdeksi yksittäiseksi happiatomiksi. Nämä irralliset happiatomit ovat hyvin reaktiivisia ja yhdistyvät nopeasti muihin happimolekyyleihin muodostaen otsonia (O₃), joka on kolmen happiatomin yhdiste.
Tämä prosessi jäljittelee luonnossa tapahtuvia ilmiöitä, kuten salamaniskujen tai auringon UV-valon vaikutuksia ilmakehässä.
Otsonilla on voimakas hapetuskyky, mikä tarkoittaa, että se reagoi helposti muiden aineiden, kuten bakteerien, homeen ja virusten kanssa. Näissä reaktioissa haitalliset aineet hajoavat useimmiten turvallisemmiksi, vähemmän monimutkaisiksi molekyyleiksi, kuten hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hengitysliiton mukaan otsonin hapetusreaktioissa voi kuitenkin syntyä myös uusia terveydelle haitallisia yhdisteitä ja pienhiukkasia.
Otsonaattorin osat
Alapuolelle on listattu otsonaattorin käytön kannalta olennaisimmat osat.
Otsonigeneraattori
Otsonigeneraattori on laitteen ydin, jossa happimolekyylit (O₂) muunnetaan otsoniksi (O₃). Tämä voidaan tehdä kahdella pääasiallisella tavalla, joko koronapurkauksella tai UV-valolla.
Koronapurkaus -menetelmä käyttää sähköistä purkausta hajottamaan happimolekyylejä yksittäisiksi atomeiksi. Purkaus simuloi salaman luonnollista toimintaa, mikä mahdollistaa otsonin tehokkaan muodostumisen.
UV-valo menetelmässä käytetään ultraviolettivaloa hajottamaan happimolekyylejä, jolloin ne yhdistyvät uudelleen muodostaen otsonia. Tämä on yleisempää pienemmissä ja kevyemmissä laitteissa.
Ilma- tai happilähde
Otsonaattorin toiminta edellyttää ilmaa tai puhdasta happea. Lähde voi olla huoneilmaa, joka suodatetaan ja ohjataan generaattorin läpi. Teollisuuslaitteet vaativat kuitenkin usein puhdasta ja kuivaa happea happisäiliöstä, jotta otsonin tuotanto olisi mahdollisimman tehokasta.
Suodattimet ja kuivaimet
Ilmanlaatu on kriittinen asia otsonin muodostuksessa. Siksi otsonaattoreissa on yleensä partikkelisuodattimet, jotka poistaa pölyä ja muita hiukkasia ilmasta.
Jäähdytysjärjestelmä
Otsonaattorit tuottavat lämpöä käytön aikana, erityisesti koronapurkausta hyödyntävät mallit. Siksi niissä on tuuletin, joka pitää estää laitteen ylikuumenemisen.
Ohjauspaneeli
Modernit otsonaattorit on varustettu ohjauspaneelilla, jonka avulla käyttäjä voi säätää otsonin tuotantomäärää, ajastusta ja muita asetuksia. Edistyneemmissä malleissa on myös digitaaliset näytöt, jotka näyttävät otsonin tuotantomäärän ja jäljellä olevan käyttöajan.
Poistoputket tai levittimet
Valmistettu otsoni ohjataan haluttuun kohteeseen, kuten huoneilmaan, veteen tai suljettuun tilaan, usein letkujen tai erikoissuuttimien kautta. Tämä osa varmistaa, että otsoni levittyy tasaisesti ja tehokkaasti puhdistettavaan ympäristöön.
Otsonaattorin hyödyt
Otsonaattori on tehokas laite ilman ja pintojen puhdistukseen, ja sen hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat. Laitteen tuottama otsoni (O₃) pystyy hajottamaan orgaanisia yhdisteitä, hajumolekyylejä ja mikro-organismeja, kuten bakteereja, homeitiöitä ja allergeeneja.
Toisin kuin huonetuoksut, jotka vain lähinnä peittävät hajut, otsonaattori on pidempiaikainen ratkaisu, joka hajottaa hajumolekyylit kemiallisesti. Laite tehoa erityisesti:
- Tupakanhajun poistamiseen, koska otsoni tunkeutuu huonekaluihin, tekstiileihin ja jopa seiniin, joissa tupakanhaju saattaa piillä.
- Esimerkiksi kalan, palaneen ruoan tai mausteiden voimakkaat aromit saadaan poistettua tehokkaasti.
- Lemmikkien aiheuttamat hajut, kuten turkin tai virtsan hajut, voidaan neutraloida.
Vaikka otsonointi voi poistaa ilmassa leijuvia homeitiöitä, THL:n mukaan sitä ei suositella käytettäväksi osana homesiivousta, sillä se ei ratkaise homeongelman perimmäistä syytä eikä poista jo olemassa olevaa kasvustoa pinnoilta.
Otsonaattorin hyötyihin lukeutuu myös sen monikäyttöisyys eri tiloissa:
- Otsonaattori soveltuu kotitalouksien sisäilman puhdistamiseen. Mökkeilijöille se on hyödyllinen ummehtuneiden tilojen raikastamiseen, erityisesti pitkien käyttötaukojen jälkeen.
- Suuremmissa tiloissa, joissa ilmankierto voi olla heikkoa, otsonaattori auttaa raikastamaan ilmaa ja poistamaan hajut esimerkiksi ruokailualueilta tai arkistotiloista.
- Ajoneuvojen sisätiloissa otsonaattori poistaa tehokkaasti tupakan ja eläinten hajut sekä neutraloi ilmassa olevia epäpuhtauksia.
Yksi otsonaattorin eduista on, että se ei käytä kemikaaleja, vaan perustuu täysin luonnolliseen hapetusreaktioon. Lisäksi otsoni hajoaa nopeasti takaisin hapeksi sen puoliintumisajan ollessa noin 30 minuuttia. Tuulettamalla esimerkiksi ristivedolla siitä ei jää pysyviä jäämiä ilmaan tai pinnoille.
Otsonaattorin haitat
Otsonaattorit tuottavat ilmaan otsonia (O₃), joka on korkeina pitoisuuksina hengenvaarallista. Liiallinen otsoni voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä sekä pahimmillaan keuhkojen toiminnan heikentymistä. Pitkäaikainen altistus otsonille voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten hengityselinsairauksiin ja keuhkojen vaurioihin.
Otsonin haittojen vuoksi:
- Otsonoitavat tilat on tyhjennettävä kokonaan. Tilassa ei saa oleskella ihmisiä, eläimiä tai kasveja käsittelyn aikana.
- Tiloissa on oltava varoaika noin 2 vuorokautta käsittelyn jälkeen, jotta otsoni ehtii hajota turvalliselle tasolle.
Uudet terveydelle haitalliset yhdisteet ja pienhiukkaset
Otsoni ei pelkästään neutraloi epäpuhtauksia, vaan sen hapetusreaktioissa voi syntyä ilmaan uusia kemiallisia yhdisteitä ja pienhiukkasia. Nämä yhdisteet voivat olla terveydelle haitallisia ja ärsyttää hengitysteitä sekä silmiä. Lisäksi osa näistä aineista voi kiinnittyä pinnoille ja rakenteisiin, joten tilat on pyyhittävä huolellisesti otsonoinnin jälkeen.
Otsonoinnista voi tulla myös uusia hajuhaittoja tilaan, mutta ne lähtee yleensä tuulettamalla.
Otsonin voimakas hapetuskyky vaikuttaa haitallisesti useisiin materiaaleihin ja nopeuttaa niiden kulumista. Se voi aiheuttaa värien haalistumista, haurastumista ja rakenteellisia vaurioita esimerkiksi seuraavissa materiaaleissa:
- Puulattiat ja linoleumi
- Kokolattiamatot
- Vahat ja kiillotusaineet
- Kipsilevyt
- Luonnonkumi, neopreeni ja lateksimaali
- Betoni
Otsoni voi myös vahingoittaa tekstiilejä, kuten verhoja ja huonekaluja, sekä heikentää niiden kestoa ajan mittaan. Tästä syystä kaikki irtaimisto on käsiteltävä erikseen ja poistettava tiloista ennen otsonointia.
Otsonointi voi vaikuttaa myös laajemmin rakennuksen muihin osiin. Ilmanvaihto tulee sulkea käsittelyn ajaksi, jotta otsoni ei pääse leviämään viereisiin huoneistoihin tai muihin tiloihin.
Asunto-osakeyhtiössä otsonoinnista ilmoitetaan taloyhtiölle etukäteen. Lisäksi naapureita on tiedotettava mahdollisista riskeistä ja varmistettava, ettei otsoni pääse leviämään ilmanvaihdon tai muiden rakenteiden kautta.
Otsonoinnin turvallinen toteutus edellyttää tarkkaa suunnittelua ja huolellisuutta:
- Tilat on merkittävä selkeästi varoituskyltein. Pääsy käsiteltävään tilaan tulee estää käsittelyn aikana.
- Otsonoinnin jälkeen tilat on tuuletettava huolellisesti. Tämä vähentää haitallisten yhdisteiden ja otsonipitoisuuksien jäämiä.
- Kaikki pinnat on pyyhittävä otsonoinnin jälkeen. Tämä auttaa poistamaan mahdolliset terveydelle haitalliset yhdisteet, jotka ovat syntyneet hapetusreaktioiden aikana.
Miten otsonaattori toimii tehokkaasti?
Otsoni pystyy neutraloimaan epämiellyttäviä hajuja, mutta tulos on huomattavasti parempi, jos hajun lähteet poistetaan ensin mahdollisimman tarkasti. Näiden vinkkien avulla käytät otsonaattoria tehokkaasti ja optimoit sen käytön.
Esimerkiksi:
- Poista tuhkat, tumpit ja kaikki pinnat, joihin tupakan jäämät ovat imeytyneet
- Siivoa tila huolellisesti mm. eläinten karvoista ja hilseestä imuroimalla huolellisesti
- Käytä tekstiilipesuria sohvien, tekstiilien, mattojen ja auton penkkien puhdistamiseen. Tämä vähentää hajumolekyylejä, joita otsonin täytyy käsitellä.
Tuuletusventtiilit ja ilmaraot on syytä sulkea ennen otsonointia. Tämä estää otsonin karkaamisen muualle rakennukseen ja varmistaa, että tilaan syntyy riittävä otsonipitoisuus hajujen ja epäpuhtauksien poistamiseen.
Sijoita otsonaattori korkealle
Otsoni on raskaampaa kuin happi, joten se laskeutuu alaspäin tilassa. Tämän vuoksi otsonaattori kannattaa asettaa mahdollisimman korkealle, esimerkiksi jakkaran tai pöydän päälle. Näin varmistetaan, että otsoni leviää tasaisesti koko tilaan.
Käytä ajastinta
Otsonaattorit on varustettu ajastimilla, joiden avulla voit määrittää laitteen toimintajan. Tämä on erityisen olennaista turvallisuuden kannalta, sillä sinun ei tarvitse palata tilaan sammuttamaan laitetta sen ollessa vielä käynnissä. Valitse ajastimeen sopiva aika tilan koon ja hajujen voimakkuuden perusteella. Yleensä 1–2 tuntia riittää useimpiin tarkoituksiin.
Otsonaattoria kannattaa käyttää mieluummin liian vähän, kuin liian paljon, koska muuten otsonoinnin jälkeen tilaan jää todella paha haju. Otsonoinnin jälkeen tuuleta tila huolellisesti. Avaa kaikki ikkunat ja ovet, jotta jäljelle jäänyt otsoni hajoaa ja poistuu.
Lopputarkistus ja puhdistus
Otsonoinnin aikana syntyy hapetusreaktioita, jotka voivat jättää haitallisia yhdisteitä pinnoille. Näiden poistamiseksi on hyvä pyyhkiä kaikki pinnat kostealla liinalla käsittelyn jälkeen.
Jos hajut eivät ole täysin kadonneet ensimmäisellä käsittelykerralla, voi olla tarpeen toistaa otsonointi. Varmista kuitenkin, että tila on täysin tuuletettu ja turvallinen ennen seuraavaa käsittelyä.
Otsonaattorin ominaisuudet
Otsonaattorin suurin ominaisuus on kyky puhdistaa ilmaa ja desinfioida pintoja ilman kemikaaleja. Toisin kuin perinteiset ilmanraikastimet tai desinfiointiaineet, otsoni ei jää pinnalle vaan hajoaa takaisin hapeksi, mikä tekee prosessista ympäristöystävällisemmän ja turvallisemman, kunhan tilan tuuletus ja varotoimet otetaan huomioon.
Otsonaattorissa on usein ajastin, joka mahdollistaa laitteen käytön tietyksi ajaksi. Tämä ominaisuus on kätevä, sillä se estää laitteen jäämistä päälle liian pitkäksi aikaa ja takaa, että tilan otsonipitoisuus pysyy turvallisena. Ajastin mahdollistaa myös sen, että käyttäjän ei tarvitse olla läsnä laitetta sammuttaakseen, mikä tekee käytöstä turvallisempaa ja vaivattomampaa.
Otsonaattorit voivat vaihdella koon ja tehojen mukaan. Pienemmät mallit soveltuvat esimerkiksi autoihin, huoneisiin tai pieniin tiloihin, kun taas suuremmat, tehoaan suuremmaksi säätävät mallit on tarkoitettu suurempiin tiloihin, kuten varastoihin, toimistoihin tai tehtaisiin.
Otsoni pystyy tunkeutumaan syvälle materiaaleihin, kuten verhoiluun, mattoihin ja muihin kankaisiin, joissa tavalliset ilmanraikastimet eivät saavuta yhtä hyvää tulosta. Otsonin hajottavat ominaisuudet tekevät siitä erityisen tehokkaan, sillä se hajottaa hajuja eikä vain peitä niitä.
Otsonaattori vai ionisaattori
Otsonaattorit ja ionisaattorit ovat molemmat laitteita, joita käytetään ilman puhdistamiseen ja sisäilman laadun parantamiseen, mutta niiden toimintaperiaatteet eroavat merkittävästi toisistaan. Valinta näiden kahden laitteen välillä riippuu pitkälti siitä, mitä halutaan saavuttaa ja missä tilanteessa laitteita käytetään.
Otsonaattori toimii tuottamalla otsonia (O₃), joka on erittäin reaktiivinen kaasu. Tämä kaasu pystyy hajottamaan epäpuhtauksia, kuten bakteereja, homeitiöitä ja hajumolekyylejä. Otsoni on tunnettu tehokkuudestaan hajujen poistamisessa ja tilojen desinfioinnissa.
Ionisaattori puolestaan toimii lähettämällä negatiivisesti varautuneita ioneja ilmaan. Nämä ioni- ja sähkövaraukset houkuttelevat positiivisesti varautuneita epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä ja muita pienhiukkasia, ja tekevät niistä raskaampia.
Tämän seurauksena epäpuhtaudet laskeutuvat maahan tai muille pinnoille, mikä parantaa ilman laatua. Ionisaattori ei tuota otsonia, eikä sillä ole otsonin kaltaista reaktiivisuutta, joten se on vähemmän vaarallinen ihmisille ja eläimille käytössä.
Yhteenveto siitä, miten otsonaattori toimii
Kokonaisuudessaan otsonaattori luo otsonia sähköisesti, pilkkomalla happea (O₂) ja yhdistämällä sen vapaaksi jääneet hapetyt atomit toisiin happimolekyyleihin. Tämä prosessi tapahtuu laitteessa, joka altistaa ilman korkealle jännitteelle.
Otsonaattori on erityisen tehokas hajujen poistamisessa ja mikrobien tuhoamisessa. Muista kuitenkin, että otsoni on terveydelle haitallista suurina pitoisuuksina, joten tilat on tyhjennettävä ja huolellisesti tuuletettava käytön jälkeen.
Otsonaattorin avulla voidaan siis parantaa ilmanlaatua ja poistaa epäpuhtauksia, mutta sen käyttö edellyttää huolellista ja turvallista käsittelyä.
Toivottavasti sait apua tästä kirjoituksesta. Katso myös halutessasi paras ilmankostutin vertailu, jossa testasimme 10 huippumallia.