Klapikoneen toimintaperiaate perustuu hydrauliikkaan, joka tuottaa tarvittavan voiman puun halkaisemiseen. Yleensä klapikone toimii polttomoottorin tai sähkömoottorin avulla, joka pyörittää hydrauliikkapumpun akselia ja antaa koko järjestelmälle käyttövoiman.
Perinteisen klapikoneen toimintaperiaate ei ole kauhean monimutkainen. Käytännössä asetetaan pölkky paikalleen, painetaan kuolleen miehen kytkin pohjaan toisella kädellä samalla, kun toinen käsi kääntää vipua pohjassa.
Moottori alkaa pyörittämään hydrauliikkapumppua, joka antaa koneelle käyttövoiman puun halkaisuun. Hydrauliikkajärjestelmässä on sylinteri, joka muuntaa paineen voimaksi ja liikuttaa halkaisukiilaa. Halkaisukiilan pää on terävä ja se pilkkoo puun klapeiksi.
Lue myös: Paras klapikone (2024) – Vertailussa 10 parasta
Polttomoottorilla toimivat mallit ovat yleisiä, mutta sähkömoottorilla varustetut versiot tarjoavat hiljaisemman ja ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Toisaalta polttomoottorilaitteista lähtee enemmän tehoa irti ja niitä pystyy käyttämään myös metsässä.
Lue myös: Vaaka- vai pystymallinen klapikone?
Miten polttomoottorikäyttöinen klapikone toimii?
Polttomoottorikäyttöiset klapikoneet ovat perinteinen ja tehokas vaihtoehto, kun halutaan valmistaa polttopuita suuria määriä. Näiden koneiden voimanlähteenä toimii tavallisesti bensiinillä käyvä nelitahtimoottori, joka tuottaa riittävän vääntövoiman hydrauliikkapumpun pyörittämiseen.
Polttomoottori
Polttomoottori on klapikoneen ensisijainen voimanlähde, joka tuottaa tarvittavan mekaanisen energian hydrauliikkapumpun pyörittämiseen. Yleisesti käytetyt moottorit ovat 5–15 hevosvoiman bensiinimoottoreita. Moottorin teho vaikuttaa suoraan koneen kykyyn työstää erilaisia puulajeja ja eri kokoisia puita. Nelitahtimoottori toimii vakaasti ja sen polttoaineen kulutus on kohtuullinen, mikä tekee siitä luotettavan ja kestävän valinnan.
Hydrauliikkapumppu
Useimmat klapikoneet käyttävät kaksivaiheista hammaspyöräpumppua. Kaksivaihepumput mahdollistavat erinomaisen suorituskyvyn pienillä moottoreilla. Tällainen pumppu koostuu kahdesta erikokoisesta hammaspyöräparista ja ohitusventtiilistä.
Kun pumppu on käynnissä ja järjestelmän paine on alhainen, molemmat hammaspyöräypumppaavat öljyä järjestelmään. Tämä mahdollistaa sylinterin nopean liikkeen. Kun sylinteri kohtaa vastuksen, kuten puun osuessa halkaisukiilaan, paine kasvaa ja ohitusventtiili ohjaa suuremman hammaspyöräparin öljyn takaisin pumpun sisääntuloon. Näin vain pienempi hammaspyöräpari jatkaa öljyn pumppaamista, mikä vähentää tehon tarvetta mutta mahdollistaa korkean paineen.
Hydrauliikkasylinteri
Hydraulisylinteri on klapikonen keskeinen komponentti, joka tekee varsinaisen halkaisutyön. Paineistetun öljyn vaikutuksesta sylinteri työntyy eteenpäin ja työntää kiilaa puuhun. Sylinterin halkaisijan kasvattaminen lisää sen tuottamaa voimaa, mutta samalla hidastaa liikenopeutta, koska isompi sylinteri tarvitsee enemmän öljyä täyttyäkseen. Klapikoneissa yleisin ratkaisu on käyttää halkaisijaltaan 10 senttimetrin sylinteriä, sillä se tasapainottaa voiman ja nopeuden tehokkaasti.
Lue myös: Pikahalkomakone on nopea klapikone – Kokemuksia & testi
Ohjausventtiili
Ohjausventtiili säätelee öljyn virtausta ja sylinterin liikettä. Kun venttiili siirretään eteenpäin, öljy virtaa sylinterin työporttiin ja sylinteri työntyy eteenpäin. Venttiilin palautusasento päästää öljyn virtaamaan takaisin säiliöön ja pysäyttää sylinterin liikkeen. Useimmissa klapikoneissa on palautuslukko, joka vetää sylinterin automaattisesti takaisin lepoasentoon halkaisun päätteeksi.
Miten sähkökäyttöinen klapikone toimii?
Sähkökäyttöinen klapikone toimii sähkömoottorilla, joka tuottaa laitteelle tarvittavan vääntövoiman. Sähkömoottori pyörittää hydrauliikkapumpun akselia, joka puolestaan synnyttää tarvittavan paineen hydrauliikkajärjestelmään.
Yleisimmin käytetyt sähkömoottorit ovat yksivaiheisia tai kolmivaiheisia moottoreita, joiden teho vaihtelee yleensä 2–5 kW välillä. Sähkömoottorin valinta vaikuttaa laitteen kykyyn pilkkoa erilaisia puulajeja ja halkaisuhalkaisijaltaan suurempia puita.
Sähkömoottorin liike-energia siirretään hydrauliikkapumppuun, joka muuntaa sen paineistetuksi hydrauliikkaöljyksi. Useimmissa sähkökäyttöisissä klapikoneissa on kaksivaiheinen hammaspyöräpumppu, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan sekä nopean sylinterin liikkeen.
Pienemmällä paineella pumppu voi liikuttaa sylinteriä nopeasti ilman kuormaa, mutta vastuksen kasvaessa siirtyy voimantuotto pumpun pienemmälle osalle, jolloin saavutetaan suuri paine ja työntekovoima.
Hydraulisylinteri työntää kiilaa eteenpäin, jolloin puu pilkotaan hallitusti. Sylinterin koko ja halkaisija vaikuttavat suoraan sen tuottamaan työntekovoimaan. Esimerkiksi 10 sentin halkaisijalla varustettu sylinteri voi tuottaa jopa yli 10 tonnin työntekovoiman, riittäen keskikokoisten ja suurempienkin halkojen halkaisuun.
Lue myös: Polttomoottori halkomakone vai sähkökäyttöinen?
Usein kysytyt kysymykset klapikoneen toiminnasta
Polttomoottorikäyttöinen klapikone on tehokkaampi vaihtoehto, kun työskennellään maastossa tai paikoissa, joissa ei ole sähköä. Sen moottorin tuottama teho soveltuu erityisen hyvin suurien puuerien halkaisuun.
Polttoaineen kulutus vaihtelee moottorin koon ja käytön mukaan. Keskimäärin polttomoottorikäyttöinen klapikone kuluttaa 1–2 litraa polttoainetta tunnissa.
Säännölliset huoltotoimenpiteet, kuten öljynvaihto ja suodattimien tarkistus, ovat välttämättömiä koneen pitkäikäisyyden ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi.
Yhteenveto klapikoneiden toiminnasta
Säännölliset huoltotoimenpiteet, kuten öljynvaihto ja suodattimien tarkistus, ovat välttämättömiä klapikoneen pitkäikäisyyden ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Klapikoneet toimivat hydrauliikalla, ja niiden voimanlähteenä voi olla joko polttomoottori tai sähkömoottori.
Polttomoottorikäyttöiset mallit tarjoavat enemmän tehoa ja soveltuvat käytettäväksi myös metsässä, kun taas sähkökäyttöiset mallit ovat ympäristöystävällisempiä ja hiljaisempia. Polttomoottorimallit toimivat tavallisesti bensiinimoottorilla, joka pyörittää hydrauliikkapumppua.
Sähkökäyttöiset mallit taas käyttävät sähkömoottoria, joka synnyttää tarvittavan paineen hydrauliikkajärjestelmään. Molemmissa malleissa hydrauliikkapumppu ja sylinteri tekevät varsinaisen halkaisutyön, ja sylinterin koko sekä paine vaikuttavat suoraan klapikoneen tehokkuuteen.