Ilmankostutin kosteuttaa kuivaa ilmaa. Laite on joko höyrystävä, haihduttava tai pisaroiva. Höyrystävä ilmankostutin kuumentaa veden vesisäiliössä ja vapauttaa kostean höyryn huoneilmaan.
Puolestaan pisaroiva ilmankostutin vapauttaa pieniä kylmiä vesipisaroita ilmaan ultraäänitaajuuden avulla. Haihduttava laite puhaltaa ilmaan viileää vesihöyryä suodattimen läpi.
Pisaroiva ilmankostutin on usein varustettu ultraviolettivalolla, joka tuhoaa vedestä ilmaan irtoavat bakteerit. Höyrystävässä ilmankostuttimessa bakteerit tuhoutuvat veden kiehumisen ansiosta.
Ilmankostuttimen toimintaperiaate on loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertainen.
Käymme alapuolella tarkemmin läpi miten ilmankostutin toimii, sen hyvät ja huonot puolet sekä annamme parhaat vinkit laitteen käyttöön.
Mihin ilmankostutinta käytetään?
Ilmankostutinta käytetään sisäilman kosteuden lisäämiseen. Suomessa sisäilma on kuivimmillaan joulukuusta helmikuuhun (Hengitysliitto. (2024). Ilmankostuttimet, 9.12.2024) Erityisesti talvipakkasilla huoneilma on kuivimmillaan, koska lämmitys käy kovemmalla teholla ja ilmankosteus on luonollisestikin matalampi.
Sen seurauksena limakalvot, silmät sekä iho alkavat kärsiä. Onneksi paras ilmankostutin on keksitty ongelman ratkaisuksi. Se nostaa asunnon ilmankosteutta sisätiloissa ja vaikuttaa näin limakalvojen kuntoon ja terveyteen.
Hyvä nyrkkisääntö: Mitä kuumempi sisäilma, sitä vähemmän kosteutta.
Millainen ilmankostutin kannattaa hankkia?
Todennäköisesti järkevin ilmankostutin suurimmalle osalle on höyrystävä ilmankostutin. Se on todella helppokäyttöinen, koska sitä ei tarvitse puhdistaa kemikaalien avulla, vaan pelkkä kalkinpoisto riittää useimmiten. Höyrystävä ilmankostutin toimii siten, että se laittaa veden kiehumaan, jolloin bakteerit ja mikrobit kuolevat pois, eivätkä ne pääse sisäilmaan.
Toisaalta höyrystävä ilmankostutin voi olla vaarallinen, jos lapset tai lemmikit esimerkiksi tiputtavat sen pöydältä ja kuumasta vedestä aiheutuu palovammoja. Siksi laite kannattaakin sijoittaa lasten ja lemmikkien ulottamattomuutiin.
Toinen asia, joka kannattaa huomioida on ilmankostuttimen teho. Pieneen asuntoon ei kannata ostaa liian tehokasta laitetta ja sama pätee myös toisinpäin.
Hyvä vinkki: Hanki ilmankostutin, jossa on sisäänrakennettu kosteusmittari.
Ilmankostuttimen osat
Ilmankostuttimessa on neljä keskeistä osaa, jotka löytyvät monista ilmankostuttimista.
- Vesisäiliö
- Ultraviolettivalo bakteerien tuhoamiseen
- Suodatin
- Kosteusmittari
Vesisäiliö
Vesisäiliö varastoi veden, joka muutetaan höyryksi tai kosteudeksi ja päästetään huoneilmaan. Ilman riittävää vesimäärää ilmankostutin ei voi toimia kunnolla. Säiliön koko vaihtelee laitteiden mallien mukaan, ja sen valinta vaikuttaa siihen, kuinka pitkään kostutin voi toimia ilman veden lisäämistä.
Suuremmissa malleissa on usein suurempi vesisäiliö, mikä mahdollistaa pidemmän käyttöajan ilman täyttöä. Vesisäiliön puhdistus on myös oleellista, sillä seisova vesi voi helposti kerätä bakteereja ja hometta, jotka voivat levitä huoneilmaan ja heikentää ilmanlaatua.
Ultraviolettivalo
Ultraviolettivalo (UV-valo) on monissa nykyaikaisissa ilmankostuttimissa ja se auttaa torjumaan bakteereja, homeita ja muita haitallisia mikro-organismeja, jotka voivat pesiytyä veteen ja levitä ilmaan. UV-valo toimii tuhoamalla mikro-organismien DNA:ta, mikä estää niiden lisääntymisen ja vähentää bakteerien määrää.
Suodatin
Ilmankostuttimen suodatin on toinen osa, joka vaikuttaa laitteen toimintaan ja ilman laatuun. Suodatin poistaa vedestä epäpuhtauksia, kuten mineraaleja, kalkkia ja muita epäpuhtauksia, jotka voivat tukkia laitteen osia tai vaikuttaa ilmankostuttimen toimintaan. Suodatin voi myös auttaa vähentämään pölyn, bakteerien ja muiden haitallisten aineiden leviämistä huoneilmaan.
Joissain malleissa on useita suodatinkerroksia, jotka tarjoavat erilaisia puhdistusvaiheita, kuten aktiivihiilisuodattimia, jotka poistavat hajuja. Ilmankostuttimen suodattimen vaihtaminen säännöllisesti on oleellista, sillä likaantunut suodatin voi heikentää laitteen tehoa ja hygieenisyyttä.
Kosteusmittari
Kosteusmittari auttaa säilyttämään huoneilman oikean kosteustason. Kosteusmittari mittaa ilman kosteutta ja säätää ilmankostuttimen toimintaa sen mukaan, että kosteustaso pysyy optimaalisena, yleensä 45 %:ssa. Liian korkea kosteus voi johtaa homeen ja bakteerien kasvuun, kun taas liian matala kosteus voi kuivattaa ihon ja limakalvot.
Kosteusmittarin avulla ilmankostutin voi automaattisesti pysyä oikeassa säädössä ja estää ilmankostuttimen ylikäytön tai alikäytön. Monet moderneimmat mallit tarjoavat digitaalisen kosteudenmittauksen, joka näyttää tarkan ilman kosteuden ja mahdollistaa käyttäjän säätää laitteen asetuksia helposti.
Ilmankostuttimen hyödyt
Kuiva ilma voi olla erityisen haitallista hengitysteille. Talvella, kun lämmitys kuivattaa sisäilmaa, monet kokevat kurkkukipua, kuivuutta nenässä, yskää tai jopa hengityksen vinkumista. Ilmankostuttimen avulla voidaan lisätä ilman kosteutta ja siten estää hengitysteiden kuivumista.
Lisäämällä kosteutta huoneilmaan kostutin pitää silmien limakalvot kosteina ja vähentää ärsytysoireita.
Kylmä, kuiva ilma voi pahentaa atooppista ihottumaa, sillä se poistaa ihon luonnollista kosteutta. Ilmankostuttimen käyttö voi tuoda helpotusta atooppisesta ihosta kärsiville, sillä kosteuden lisääminen huoneilmaan estää ihon kuivumista ja parantaa sen joustavuutta.
Astmaatikoille ilmankostuttimet voivat olla erityisen hyödyllisiä, sillä ne auttavat säilyttämään hengitysteiden kosteuden ja estävät limakalvojen kuivumista. Tämä voi lievittää astman oireita ja ehkäistä hengitysteiden ärsytystä.
Ilmankostuttimen haitat
Ilmankostuttimen suurin haittapuoli on se, jos ilmankosteus nousee liian korkeaksi. Ilmankosteus ei saisi ylittää yli 45% asunnossa, koska silloin vesi alkaa kondensoitumaan talon rakenteisiin, jolloin voi tulla kosteusvaurioita ja hometta. Myös pölypunkit pitävät korkeasta kosteudesta.
Monessa laitteessa on integroitu kosteusmittari, joka säätelee laitteen tehoa ilmankosteuden mukaan, mutta jos sellaista ei ole joutuu hankkimaan käsikäyttöisen kosteusmittarin ja valvomaan sitä. Huomioi myös se, että mittaat ilmankosteuden samassa tilassa, jossa ilmankostutin on.
Ilmankostuttimeen kertyy myös bakteereja. Varsinkin ennen laitteen käynnistämistä on syytä vaihtaa vesi, koska seisova vesi toimii bakteerien kasvualustana. Bakteereita voidaan välttää myös puhdistamalla laite sen puhdistamiseen tarkoitetuin kemikaalein.
Muut ilmankostuttimen haitat liittyvät sen levittämiin asioihin. Ilmankostutin saattaa levittää hienojakoista pölyä ja laitteen puhdistamiseen käytettyjä kemikaaleja ilmaan. Sen vuoksi laitteen huolto tulee suorittaa käyttöohjeen mukaan.
Ilmankostuttimen tiedetään myös voivan vahingoittaa elektroniikkaa, tapetteja, seiniä ja muuta irtaimistoa, jonka vuoksi se kannattaa pitää mahdollisimman kaukana niistä.
Höyrystävä, haihduttava vai pisaroiva ilmankostutin?
Vertailimme höyrystävää, haihduttavaa ja pisaroivaa ilmankostutinta niiden toiminnan, energian kulutuksen, ylläpidon, ja muiden ominaisuuksien mukaan.
| Ominaisuus | Höyrystävä ilmankostutin | Haihduttava ilmankostutin | Pisaroiva ilmankostutin |
|---|---|---|---|
| Kosteusmenetelmä | Käyttää lämmintä vettä höyrystämiseen | Hyödyntää kylmää vettä, joka haihtuu huoneilmaan luonnollisesti | Suihkuttaa pieniä vesipisaroita huoneilmaan |
| Energiankulutus | Keskimääräinen tai korkea (riippuen mallista) | Matalampi energiankulutus | Korkea energian kulutus, erityisesti tehokkaammissa malleissa |
| Suositeltu huonelämpötila | Hyvä kylmissä huoneissa, sillä lisää lämpöä | Soveltuu paremmin huoneisiin, joissa ei ole tarvetta lisälämmölle | Hyvä mihin tahansa huoneeseen, erityisesti kuivissa ympäristöissä |
| Ylläpito ja puhdistus | Vaatii säännöllistä puhdistusta | Helppo huoltaa, mutta vaatii vesisuodattimen puhtaan veden varmistamiseksi | Vaatii huoltoa erityisesti vesitilan ja suihkutusjärjestelmän puhdistamiseksi |
| Ääni | Yleisesti meluisa | Hiljaisempi | Vaihtelee mallin mukaan, mutta voi olla meluisa |
| Kostutustehokkuus | Hyvä tehokkuus, varsinkin kylmissä huoneissa | Kohtalainen, mutta vaihtelee ympäristön mukaan | Hyvä tehokkuus nopeasti |
| Hyödyt | Kohottaa huoneilman lämpötilaa ja kosteutta | Luonnollinen kosteutustapa, ei ylikostuta ilmaa | Auttaa nopeasti lisäämään kosteutta huoneilmaan |
| Haitat | Voi lisätä huoneen lämpötilaa liikaa, jos sitä käytetään kuumassa huoneessa | Kosteus lisääntyy hitaasti ja voi olla epätasainen | Meluisa ja kuluttaa enemmän energiaa |
Usein kysytyt kysymykset ilmankostuttimista
Alapuolelle on listattu usein kysyttyjä kysymyksiä ilmankostuttimista.
Ilmankostuttimeen on jäänyt kalkkia, joka höyrystymisen jälkeen tarttuu pinnoille. Kalkki voi johtua veden laadusta (kaivovedestä) tai väärin putsatusta laitteesta. Tähän auttaa useimmiten kalkkisuodatin tai puhtaampi vesi.
Ilmankosteutta voi lisätä alentamalla lämmitystä talvisin noin 20 celsiusasteeseen. Myös märkiä pyykkejä voi kuivattaa sisätiloissa, jolloin niistä haihtuu ilmaan kosteutta.
Höyrystävä ilmankostutin muuttaa veden höyryksi lämmön avulla ja päästää sen huoneilmaan. Tämä malli voi nostaa huoneen lämpötilaa hieman, mutta se on tehokas kostuttamaan ilmaa. Haihduttava ilmankostutin puolestaan käyttää kylmää vettä, joka haihtuu huoneilmaan ilman lämmittämistä.
Kyllä, ilmankostutin voi olla erityisen hyödyllinen astmaatikoille. Kuiva ilma voi ärsyttää hengitysteitä ja pahentaa astman oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta. Ilmankostutin auttaa pitämään hengitysteiden limakalvot kosteina, mikä voi vähentää hengitystieärsytystä ja parantaa hengitystä.
Veden täyttämistiheys riippuu ilmankostuttimen koosta ja käytön määrästä. Yleisesti ottaen vesitankki kannattaa tyhjentää ja täyttää päivittäin, jotta vältetään seisovan veden aiheuttamat bakteeri- ja homekasvustot.
Ilmankostutin lisää kosteutta huoneilmaan, kun taas ilmanpuhdistin poistaa ilmasta epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä ja bakteereja. Vaikka molemmat laitteet parantavat ilmanlaatua, niiden tarkoitus ja toiminta ovat erilaiset.